Äskettäin tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin hyperbaarisen happihoidon vaikutuksia pitkään COVID-19:ään sairastuneiden henkilöiden sydämen toimintaan. COVID-19 viittaa erilaisiin terveysongelmiin, jotka jatkuvat tai uusiutuvat SARS-CoV-2-infektion jälkeen.
Näihin ongelmiin voivat kuulua epänormaalit sydämen rytmit ja lisääntynyt sydän- ja verisuonitautien riski. Tutkijat havaitsivat, että erittäin paineistetun, puhtaan hapen hengittäminen voi auttaa parantamaan sydämen supistuksia pitkään COVID-potilailla.
Tutkimusta johti professori Marina Leitman Tel Avivin yliopiston Sacklerin lääketieteellisestä tiedekunnasta ja Israelin Shamirin lääketieteellisestä keskuksesta. Vaikka löydökset esiteltiin Euroopan kardiologiseuran isännöimässä konferenssissa toukokuussa 2023, niitä ei ole vielä vertaisarvioitu.
Pitkä COVID ja sydänhuolet
Pitkäaikainen COVID, jota kutsutaan myös post-COVID-oireyhtymäksi, vaikuttaa noin 10–20 prosenttiin COVID-19-tartunnan saaneista. Vaikka useimmat ihmiset toipuvat viruksesta täysin, pitkäaikainen COVID voidaan diagnosoida, kun oireet jatkuvat vähintään kolme kuukautta COVID-19-oireiden alkamisen jälkeen.
Pitkäaikaisen COVID-19:n oireisiin kuuluu erilaisia terveysongelmia, kuten hengenahdistus, kognitiiviset vaikeudet (joita kutsutaan aivosumuksi), masennus ja lukuisat sydän- ja verisuonitaudit. Pitkäaikaista COVID-19:ää sairastavilla on lisääntynyt riski sairastua sydänsairauksiin, sydämen vajaatoimintaan ja muihin vastaaviin sairauksiin.
Vuonna 2022 tehdyn tutkimuksen mukaan näitä oireita ovat kokeneet jopa henkilöt, joilla ei aiemmin ollut sydänongelmia tai suurta sydän- ja verisuonisairauksien riskiä.
Tutkimuksen menetelmät
Tri Leitman ja hänen kumppaninsa rekrytoivat tutkimukseen 60 potilasta, joilla oli pitkäaikaisia COVID-19-oireita, jopa lievien tai kohtalaisten tapausten jälkeen, jotka olivat kestäneet vähintään kolme kuukautta. Ryhmään kuului sekä sairaalahoidossa olevia että sairaalahoidossa olevia henkilöitä.
Tutkimuksensa suorittamiseksi tutkijat jakoivat osallistujat kahteen ryhmään: toinen sai hyperbaarista happihoitoa (HBOT) ja toinen simuloitua toimenpidettä (sham). Jako tehtiin satunnaisesti, ja kummassakin ryhmässä oli yhtä monta koehenkilöä. Kahdeksan viikon aikana jokainen henkilö osallistui viiteen istuntoon viikossa.
HBOT-ryhmä sai 100 % happea 2 ilmakehän paineessa 90 minuutin ajan lyhyin taukoin 20 minuutin välein. Valeryhmä puolestaan sai 21 % happea 1 ilmakehän paineessa saman ajan, mutta ilman taukoja.
Lisäksi kaikille osallistujille tehtiin sydämen kaikukuvaus, sydämen toiminnan arviointiin tarkoitettu testi, ennen ensimmäistä HBOT-istuntoa ja 1–3 viikkoa viimeisen istunnon jälkeen.
Tutkimuksen alussa 60 osallistujasta 29:llä oli keskimääräinen globaali pitkittäisjännitys (GLS) -arvo -17,8 %. Heistä 16 sijoitettiin HBOT-ryhmään ja loput 13 lumeryhmään.
Tutkimuksen tulokset
Hoitojen jälkeen interventioryhmä koki huomattavan keskimääräisen GLS:n nousun, joka oli -20,2 %. Vastaavasti myös lumeryhmällä keskimääräinen GLS nousi, ja se oli -19,1 %. Kuitenkin vain ensin mainittu mittaus osoitti merkittävän eron verrattuna alkuperäiseen mittaukseen tutkimuksen alussa.
Tri Leitman havaitsi, että lähes puolella pitkään COVID-potilailla oli heikentynyt sydämen toiminta tutkimuksen alussa GLS:n mukaan. Kaikilla tutkimukseen osallistujilla oli kuitenkin normaali ejektiofraktio, joka on standardimittaus sydämen supistumis- ja rentoutumiskyvyn arvioimiseksi veren pumppaamisen aikana.
Tohtori Leitman totesi, että pelkkä ejektiofraktio ei ole riittävän herkkä tunnistamaan pitkään COVID-potilaita, joilla saattaa olla heikentynyt sydämen toiminta.
Happihoidon käytöllä voi olla potentiaalisia hyötyjä.
Tri Morganin mukaan tutkimuksen tulokset viittaavat positiiviseen kehitykseen hyperbaarisen happihoidon käytössä.
Hän kuitenkin kehottaa varovaisuuteen ja toteaa, että hyperbaarinen happihoito ei ole yleisesti hyväksytty hoitomuoto ja vaatii lisätutkimuksia. Lisäksi joidenkin tutkimusten perusteella on huolta rytmihäiriöiden mahdollisesta lisääntymisestä.
Tri Leitman ja hänen kumppaninsa päättelivät, että hyperbaarinen happihoito voi olla hyödyllistä pitkäaikaista COVID-19:ää sairastaville potilaille. Hän ehdottaa, että tarvitaan lisää tutkimusta sen selvittämiseksi, mitkä potilaat hyötyisivät siitä eniten, mutta kaikille pitkäaikaista COVID-19:ää sairastaville potilaille voi olla hyödyllistä tehdä globaalin pitkittäisjännityksen arviointi ja harkita hyperbaarista happihoitoa, jos heidän sydämensä toiminta on heikentynyt.
Tri Leitman toivoo myös, että jatkotutkimukset voivat tarjota pitkän aikavälin tuloksia ja auttaa terveydenhuollon ammattilaisia määrittämään optimaalisen määrän hyperbaarisia happihoitokertoja.
Julkaisun aika: 05.08.2023